Kameravalvonta ja siitä kertovat merkinnät ovat tehokas keino asuntomurtojen ehkäisyyn. Kutsumattomat vieraat karttavat valvottuja koteja, kesämökkejä ja loma-asuntoja. Asiattomat liikkujat eivät myöskään herkästi tule valvottuun pihapiiriin tai autotallin ympäristöön, sillä riski huomatuksi tulemisesta, tunnistamisesta ja kiinnijäämisestä on merkittävästi suurempi kuin valvomattomilla alueilla. Tässä tekstissä keskitymme kotien ja loma-asuntojen turvatarpeisiin. Teollisuuskiinteistöillä sekä toimisto- ja liiketiloilla ja julkistilojen kulunvalvonnalla on omat erityistarpeensa.

 

Nykyaikainen kamerailmaisin koostuu itse kamerasta, virtalähteestä (akku- tai verkkovirta), mahdollisesta tallennusyksiköstä ja tänä päivänä lähes aina langattomasta internet-yhteydestä, jonka avulla kuvaa voidaan välittää joko ammattimaisesti toimivaan hälytyskeskukseen tai omistajan kännykkään ja tietokoneelle.

 

Valvontakameralla voidaan kuvata ulko- ja sisätiloja.Varsinkin ulkokäytössä tulee helposti turhia hälytyksiä esimerkiksi eläinten liikkeistä. Kamera voi ottaa jatkuvaa videokuvaa, lyhyen videoklipin tai lyhyen kameraotosten sarjan. Kameran toiminta voi perustua liiketunnistimeen, jolloin se ottaa kuvaa vain havaitessaan liikkeen.Kuluttajalaitteissa käytetään harvoin jatkuvaa kuvaamista, jossa kuvaa tallentuisi vuorokauden ympäri. Esimerkiksi Verisuren sisätiloihin tarkoitettu kamera ottaa hälytystilanteessa kuvasarjan, jonka järjestelmä lähettää välittömästi hälytyskeskukseen hälytyskeskuspäivystäjän tulkittavaksi.

 

Valvontakameraa voidaan joissain tilanteissa käyttää myös muuhun kuin asuntomurtojen ehkäisyyn. Kameralla on mahdollista seurata esimerkiksi lasten tai vanhusten pärjäämistä yksin kotona. Aivan kaikki kuvaaminen ei kuitenkaan ole sallittua. Tähän liittyvät kameravalvonnan säännöt. Verisure tarjoaa ainoastaan sisätiloihin tarkoitettuja kameroita, jotka toimivat yhdessä kodin muun turvajärjestelmän ja -palvelun kanssa.

 

Valvontakameran saa yksittäisratkaisuna tai osana kokonaisjärjestelmää

Marketit ja nettikaupat myyvät yksittäisiä valvontakameroita, joiden laatu vaihtelee kehnosta erinomaiseen. Hyväkään kamera ei ole enää kallis – hinnat ovat tippuneet laadukkaidenkin kameroiden osalta pariin sataan euroon ja halpismallin saa kiinalaisesta verkkokaupasta muutamalla kympillä. Ulkokäytön edellyttämä sääsuojaus ja kylmyydenkesto tuovat hintaan hieman lisää.

Yksittäisratkaisuna valvontakameran tuoma turva on kuitenkin rajallinen. Tarvitaan aina ihminen tulkitsemaan kameran kuvaa ja päättämään oikeat toimenpiteet. Kokonaisvaltainen turvajärjestelmä huomioi kattavasti erilaiset tilanteet – esimerkiksi ikkunoihin asennettava tärinäilmaisin laukaisee hälytyksen, vaikka kamera ei vielä havaitsisikaan mitään.

Laajimmat kodinturvaratkaisut sisältävätkin kameran lisäksi aina myös muita hälyttimiä ja yhteyden jatkuvasti päivystävään hälytyskeskukseen, jossa hälytyskeskuspäivystäjä ottaa jokaisen hälytystilanteen välittömästi hoitaakseen. Verisuren tapauksessa kameravalvontaan on yhdistetty kaiuttimella varustettu puhekeskus, joka mahdollistaa hälytyskeskuksen puheyhteyden suoraan tapahtumapaikalle. Tällä tavoin kameran tai muun hälyttimen laukaisemaan tilanteeseen voidaan aktiivisesti vaikuttaa heti tapahtuman yhteydessä – ei vasta partion tai omistajan aikanaan saapuessa paikalle.

Mitä kameravalvonta maksaa?

Kameravalvontaa pohtiessa, kannattaa kysyä itseltään, mitä tulipalo tai asuntomurto maksaa menetettynä omaisuutena, hajonneina paikkoina, jälkiselvittelyyn kuluneena ajankäyttönä ja kadotettuna mielenrauhana.

Edullisin ratkaisu on niin kutsuttu riistakamera, joka ottaa kuvasarjan tai videopätkän, kun jotain liikkuu. Asian saa hoidettua satasella. Paremmin varusteltu malli ja sen tuoma 3G-yhteys maksaa noin kolmesta neljään sataan euroa. Investointi on suhteellisen pieni, mutta tällaisen ratkaisun tuoma kokonaisturva on melko matala.

Kun kameravalvonta on kytketty hälytysjärjestelmään ja eri laitteet on asianmukaisesti asennettu ja kytketty toisiinsa, on turvaratkaisu toimivampi. Pelkän järjestelmän lisäksi tulee miettiä myös itse valvonnan suorittaminen: Riittääkö, että saa hälytyksen kännykkäänsä ja lähtee itse selvittämään asiaa? Vai tarvitaanko kuitenkin kokonaisvaltainen palvelu, jossa järjestelmään kuuluu 24/7 päivystävä hälytyskeskus? Tällöin ammattilaiset käsittelevät ja selvittävät kaikki hälytystilanteet ja kutsuvat tarvittavan avun paikalle, olipa kyse vartijasta, poliisista tai pelastuslaitoksesta. Investointi laadukkaaseen turvaratkaisuun ja palveluun kannattaa, sillä ne luovat yhdessä kokonaisvaltaisen turvan.

Millaisia hätätilanteita varten kameravalvontaa tarvitaan?

Pitkällä aikavälillä asuntomurrot ovat yleistyneet. Helsingin Sanomien koostamien tilastojen mukaan murtojen määrä on kymmenessä viime vuodessa kaksinkertaistunut. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 murtoja tehtiin noin 4000 kotiin. Tähän lukuun ei ole laskettu mukaan loma-asuntoihin kohdistuneita murtoja, joita oli noin 1200.

Asuntomurtojen tekijöistä saadaan kiinni vain hieman yli kolmannes. Siksi ennaltaehkäisy on tärkeää. Anastettua omaisuutta saadaan takaisin vain pienessävähemmistössä murtotapauksista ja asuntomurto voi vaikuttaa merkittävästi turvallisuuden tunteeseen.Valvottuihin, hälyttimillä varustettuihin koteihin murtaudutaan huomattavasti vähemmän kuin suojaamattomiin asuntoihin.

Ammattimaisesti valvotussa hälytysjärjestelmässä kameroilla on tärkeä rooli myös muiden hätätilanteiden kuin asuntomurron todentamisessa. Esimerkiksi palotilanteessa hälytyskeskuspäivystäjä voi kamerailmaisimen kuvista varmistaa, millaisesta palotilanteesta on kyse ja näin tieto hätätilanteen vakavuudesta voidaan välittää heti pelastuslaitokselle. Näin pelastuslaitos pystyy reagoimaan tarvittavalla avulla ja lähettämään esimerkiksi riittävän määrän yksiköitä paikalle.

Kolme yleistä myyttiä valvontakamerasta

 

• Myytti 1: Murtoa tai tunkeutumista yrittävän tekijän kuvaaminen on kameran tärkein tehtävä.

Kamera kuvaa tekijän, mutta aina häntä ei voida tunnistaa. Kuka tahansa osaa kääntää hupparin hupun kasvojensa suojaksi. Tärkeämpää onkin, että kameralla voidaan tunnistaa, mistä tilanteessa oikeasti on kysymys. Lensikö lintu lasin läpi; ryntäsikö lapsi sisälle; unohtiko joku asukkaista hälyttimen poiskytkennän; onko asunnossa kenties tulipalo; jäikö unohdettu lemmikki yksin harhailemaan (sitä tapahtuu) – vai onko kyseessä todella murtovaras? Kun tilanne voidaan tunnistaa, oikeanlainen apu saadaan nopeasti paikalle tai voidaan todeta, että kyseessä oli väärä hälytys.

• Myytti 2: Kamera ei auta, jos suojattava kohde on kaukana, kuten etäinen kesämökki.

 

Kamera ja erityisesti hälytyskeskukseen liitetystä turvajärjestelmästä kertovat tarrat ovissa ja ikkunoissa saavat useimmat luvattomat vierailijat etsimään helpompia kohteita. Hälytyskeskuksen valvoma kamera auttaa tällaisessa tilanteessa ymmärtämään, mistä tilanteessa on kysymys; Tarvitaanko paikalle vartijan sijaan kenties palokunta? Vai oliko kyseessä väärä hälytys?

• Kun kamera on kytketty osaksi hälytysjärjestelmäpalvelua, johon kuuluu ovi- ja ikkunavahdit tärinäilmaisimella sekä hälytyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys, voidaan murto havaita jo ennen kuin murtovaras pääsee sisään. Lisäksi, kun hälytyskeskuspäivystäjällä on puheyhteys kaiuttimen kautta tapahtumapaikalle, vaikuttamismahdollisuudet kasvavat: Luvatonvierailija huomaa, että hänet on nähty ja hänelle puhutaan.

• Myytti 3: Vahtikoira on kameravalvontaa parempi ratkaisu.

Vahtikoira on tehokas pelote. Harva ajattelee silti pitävänsä Suomen ilmasto-olosuhteissa vahtikoiraa ulkovahtina – tai ylipäätään hankkii koiran edes sisävahdiksi. Koira on ensisijaisesti lemmikki ja perheenjäsen, ei vartiointipalvelu. Koira ei myöskään pysty hälyttämään apua paikalle esimerkiksi palon sattuessa, vaan tarvitsee muiden perheenjäsenten tavoin turvaa.

Erilaiset valvontakameratyypit

Käytännössä kotikäyttöön tarkoitetut kamerat jakautuvat sisäkameroihin ja ulkokameroihin. Lisäksi on olemassa julkistilojen valvontaan tarkoitettuja ammattikameroita, joissa on erittäin tarkka kuva ja monikymmenkertainen zoomausmahdollisuus. Kotikäytössä tällaisista laitteista ei ole hyötyä.

Kameraa, joka välittää kuvaa esimerkiksi kännykkään nettiyhteyden välityksellä kutsutaan usein IP-kameraksi. Kuvat siirtyvät 3G-yhteydellä tai GSM-verkon välityksellä.

Riistakamera voi tallentaa kuvaa joko laitteeseen kytketylle muistikortille tai välittää sitä IP-kameroiden tapaan verkon välityksellä toisaalle.

Pimeätoimintakyvyn omaava kamera perustuu lähiympäristön valaisimeen infrapunalla. Kuvaa saadaan kameralla, jossa on joko infrapunasalama tai ihmissilmälle näkymätön inframustasalama, jota kutsutaan lyhyesti mustasalamaksi. Peruskameran infrapunasalama valaisee noin kymmenen tai viidentoista metrin päähän. Jos hyvälaatuista kuvaa haluaa laajalta alueelta, valaisu perinteisellä valaisimella on paras ratkaisu ja voi toimia samalla pelotteena ainakin osalle kutsumattomia vieraita.

Mikä on paras valvontakamera?

Mieti, mihin tarkoitukseen tarvitset valvontakameraa ja mitä vaikutuksia tavoittelet kameralla.

Valvontakameran ensisijainen tarkoitus on ehkäistä luvattomia tunkeutumisia ja murtoja. Käytännössä suurin hyöty on kuitenkin kyky selvittää, mitä kohteessa tapahtuu juuri sillä hetkellä, kun hälytys saapuu.

Siksi kameraa valittaessa täytyy miettiä, onko sen tarkoitus toimia vain pelotteena vai onko se osa aktiivista ja kokonaisvaltaista hälytysjärjestelmää.

Teknisiä hienouksia tärkeämpää on, että kamera toimii luotettavasti, se on asennettu oikein ja se antaa haluamasi vaikutuksen.

Kamera, hälytysjärjestelmä vai kodinturvapalvelu?

Valvontakuva ei usein ole riittävä keino turvata kotiatai vapaa-ajan asuntoa. Toimiva hälytysjärjestelmä koostuu useista osista, ja kamera on yksi niistä.

Järjestelmääkin laajemman turvan tuo puolestaan kodinturvapalvelu. Se on kattavin ja monipuolisin turvaratkaisu. Kun hankit kodinturvaa palveluna, saat jatkuvasti valvovan ja ympäri vuorokauden miehitetyn hälytyskeskuksen avuksesi. Se selvittää hälytystilanteet, lähettää tarvittaessa vartijan paikalle tai välittää tiedon tarvittavasta avusta poliisille tai pelastuslaitokselle.

 

Tietoturva ja häirintä

Valvontakameran ja hälytysjärjestelmän tiedonsiirtoa voidaan yrittää häiritä laitteilla, jotka pyrkivät täyttämään tiedonsiirtoon käytetyn GSM- tai 3G-verkon radiotaajuudet häirinnällä. Hyvin harvalla tunkeutujalla on tällaisia laitteita käytössään.

Parhaat hälytysjärjestelmät tunnistavat häirintäyritykset ja laukaisevat niihin perustuvan hälytyksen. Kehittyneet laitteet pystyvät myös tarpeen vaatiessa vaihtamaan tiedonsiirtotapaa eri verkkojen välillä. Tämä on hyödyllistä, koska joskus y sittäisen verkon toimivuudessa voi olla teknisiä ongelmia täysin luonnollisista syistä.

Mikäli valvontakamera tallentaa kuvaa paikallisesti vain muistikortille, selviää varas tilanteesta nappaamalla koko kameran mukaansa.

Tietoturvassa on laitteiden välillä suuria eroja. Edulliset kamerat tallentavat ja siirtävät kuvan salaamattomana. Se mahdollistaa ulkopuolisille pääsyn tietoihin. Kehittyneet laitteet ja palvelut käyttävät salattua tiedonsiirtoa. Kaikki Verisure-järjestelmien ja hälytyskeskuksen välinen tiedonsiirto tapahtuu salatulla yhteydellä, joka käyttää turva-alalle vaadittuja salausstandardeja. Verisuren kamerat tai muut hälytysjärjestelmän osat eivät ole yhteydessä julkiseen IP-verkkoon, vaan toimivat omassa salatussa verkossa.

Miten Verisuren ratkaisu eroaa muista?

Verisure tarjoaa yksittäisten laitteiden sijaan aina kokonaispalvelun. Tähän sisältyy hälytyskeskuksen palvelu sekä juuri sinun kotiisi mitoitettu ja ammattilaisen asentama kokonaisuus. Verisuren teknologia on osa tätä kokonaisuutta. Mukaan kuuluu aina 24/7 valvonta, jossa hälytyskeskuksen ammattilaiset ratkovat hälytystilanteet ja välittävät tarvittavan avun paikalle. Myös mahdollisesti tarvittavat vartijakäynnit sisältyvät kokonaisuuden hintaan, eikä niistä tarvitse maksaa erikseen. Ostat palvelua, et vain tekniikkaa.

 

Kameravalvonnan säännöt

Missä kameravalvonta on sallittua?

Saat kuvata kotonasi ja omalla pihallasi, kunhan kameravalvonta kohdistuu vain sinne, eikä loukkaa naapureiden tai yleisillä paikoilla liikkujien yksityisyydensuojaa. Omalla pihalla ja tiloissa kuvaamisesta on hyvä ilmoittaa riittävän näkyvällä paikalla sijaitsevalla kyltillä. Lisää tietoja kameravalvonnan säännöistä löydät tästä Omakotilehden yhteenvetoartikkelista.

Valvontakamera ja naapurit

Vain omaa tonttia ja omaa taloa tai omaa asuntoa saa kuvata ilman lupaa. Esimerkiksi naapureiden piha-aluetta tai yleistä tietä ei saa kuvata. Et saa loukata naapureiden yksityisyyden suojaa. Muutoin saatat syyllistyä hyvistä aikeistasi huolimatta rikoslaissa määriteltyyn salakatseluun. Huomaa myös, että mikäli kuvaat maa-alueella, joka on vuokrakäytössäsi, tarvitset kuvaamiseen maanomistajan luvan.

Valvontakamera vanhuksen ja lapsen turvana

Kukaan ei halua, että kamera tarkkailee heitä heidän kotonaan. Siksi kamera saa käynnistyä sisätiloissa vain hälytyksen tapahtuessa. Jos näin käy, on kamerailmaisin hyvä keino todentaa tilanne ja lähteä ratkomaan sitä oikealla tavalla.

Joskus valvontakamera ja hälytin voivat lisätä lasten turvallisuutta, mutta ne eivät koskaan korvaa vanhempien tai lastenhoitajan seuraa lapselle. On myös itsestään selvää, että jos esimerkiksi omaiset hankkivat hälytysjärjestelmän vanhuksen turvaksi, käyttötilanteet on sovittava yhdessä. Älä koskaan asenna järjestelmää, jolla edes teoriassa voisit katsoa vanhuksen toimia ilman hänen lupaansa ja ilman oikeaa hälytystilannetta. Mieti myös, tarvitseeko iäkäs ihminen enemmän kodinhoitoapua kuin hälytintä.

Verisure tarjoaa älykkäitä ratkaisuja kodin turvaamiseen. Tutustu valvontakamera-valikoimaamme!

 

Haluatko tietää lisää, miten parhaiten suojata kotisi murtovarkailta, parantaa paloturvallisuutta ja ehkäistä kosteusvahinkoja?

TEE TESTI >>